Brysselin kone

de YLE Areena

Suomalaiset virkamiehet, poliitikot, lobbarit ja muut asianosaiset kulkevat jatkuvasti Brysselissä ajamassa eturyhmiensä asioita ja seuraamassa, miten heille tärkeiden asioiden tilanne kehittyy. Brysselin koneessa kysytään, mitä asioita Euroopan unioni yrittää ajaa, mitä asioita ajavat Euroopan parlamentti, komissio, Euroopan neuvosto ja muut tahot. Mitä keinoja käytetään? Kuinka tehokkaasti ja miten EU toimii? Kenelle on tulossa säästöä, kenelle rahanmenoa? Toimittajana Maija Elonheimo. Tuottajana Jorma Honkanen.

Episodios

Onko EU:lla mahdollisuuksia pärjätä kaupan avulla käytävissä valtakamppailuissa, Mikael Wigell?

por YLE Areena

Mitkä ovat maailmassa eri valtioiden tavoitteet, kun ne käyttävät kauppapolitiikka tai yritystoimintaa välineenä omien poliittisten tavoitteidensa saavuttamiseen ja mikä on EU:n asema tässä kamppailussa? Ja miten paljon EU:n pitää muuttaa omaa liberaalia kauppapolitiikkaansa, jos koko maailmankauppa on muuttamassa toimintatapaansa? Ja jos joku osapuoli ei pysty säilyttämään asemaansa kaupan ja yritystoiminnan avulla, miten iso riski on, että se haluaa säilyttää asemansa ja turvata etunsa perinteisin sotilaallisin keinoin? Haastateltavana on ohjelmajohtaja Mikael Wigell Ulkopoliittisesta instituutista ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskutella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Minkälaisia rahantekomahdollisuuksia EU-myönteisessä Irlannissa on nyt Suomen yrityksille, Raili Lahnalampi?

por YLE Areena

Irlannissa on menossa ympäristöystävällisen politiikan aika sekä EU:n politiikan että Irlannin oman politiikan vuoksi, ja resursseja on varattu ympäristöasioiden kuntoon saamiseen. Mutta minkälaista ympäristöosaamista suomalaiset yritykset ovat nyt myymässä Irlantiin? Ja miten Irlannin talouteen on vaikuttanut EU:ssa ärtymystä herättänyt Irlannin matala yhteisöveron taso? Ja miksi Irlannissa maanviljelijät eivät halua istuttaa metsää, vaikka syytä olisi? Haastateltavana on Suomen Irlannin suurlähettiläs Raili Lahnalampi ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Vauhdittavatko ajan haasteet ja tulevat Saksan ja ehkä Ranskankin vaalit EU:n integraatiota, Kimmo Elo?

por YLE Areena

Onko EU väistämättä kulkemassa kohti sellaista syvenevää integraatiota, ja järjestelmää, jossa EU:n valta lisääntyy ja EU:ssa päätöksiin ei enää vaadita yhtä usein kaikkien maiden yksimielistä hyväksyntää kuin aiemmin? Ja kun Saksan ja Ranskan sana painaa paljon EU:ssa, niin miten paljon tämänlaisen kehityksen vauhtiin ja suuntaan vaikuttavat ensi syyskuun Saksan liitopäivävaalien tulokset ja se, kenestä tulee Saksan seuraava liittokansleri? Ja miten vaikuttaa se, kenestä tulee ensi kevään vaaleissa Ranskan uusi presidentti? Haastateltavana on erikoistutkija Kimmo Elo Turun yliopistosta ja toimittajana Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Hamuaako EU jo kohtuuttoman paljon päätösvaltaa sen suhteen, miten Suomen metsiä käytännön tasolla hoidetaan, Heikki Granholm?

por YLE Areena

Olisiko EU:n syytä tukea enemmän metsätaloutta jäsenmaissaan, sen sijaan että se keskittyy niin vahvasti säätelemään niiden metsien ympäristöasioita? Ja olisiko sen syytä hidastaa vauhtia metsiä koskevien säädösten uudistamisessa? Entä pyrkiikö EU säätelemään liian yksityiskohtaisesti sitä, miten jäsenmaissa metsiä hoidetaan? Ja mitä EU:n metsäpolitiikka merkitsee Suomen metsille? Haastateltavana on luonnonvaraneuvos Heikki Granholm maa- ja metsätalousministeriöstä ja toimittaja on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella Twitterissä aihetunnisteellla #brysselinkone

Puolustaako EU omia arvojaan kauppapolitiikallaan vai suojaako se niillä ovelasti markkina-asemaansa, Saila Turtiainen?

por YLE Areena

EU tekee parhaillaan uutta kauppastrategiaansa ja pohtii kauppapolitiikkaansa. Tarkoitus on, että uuden kauppastrategian avulla myös vaikutetaan esimerkiksi ilmastonsuojeluun ja työoloihin eri maissa. Mutta käyttääkö EU samalla näitä asioista omien markkinoidensa suojaamiseen? Ja onko EU:lla parhaillaan viimeiset hetket vaatia muuta maailmaa noudattamaan sen omia arvoja kauppapoliittisissa sopimuksissa, ennen kuin EU:n asema maailmassa tulee heikkenemään? Ja onko silloin edessä eri tahojen arvojen taistelu kauppapolitiikan osana? Ja miten USA käyttää dollarin asemaa politiikan teon välineenä, kun se herättää EU:ssa ärtymystä? Haastateltavana on vanhempi tutkija Saila Turtiainen Ulkopoliittisesta instituutista ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Miten omapäisesti uusissa jäsenmaissa on toimittu EU:n itälaajenemisen jälkeen, Heino Nyyssönen?

por YLE Areena

Miksi me tiedämme niin vähän siitä, miten itäisen EU:n maat ovat suhtautuneet EU:n itälaajenemiseen? Ja mitä itä on yleensä merkinnyt läntiselle Euroopalle? Kuinka paljon on ajateltu itää ylipäänsä jollain lailla toisenlaisen alueena? Ja jos, niin miksi? Ja kun esimerkiksi Unkari ja Viro ovat kehittyneet hyvin eri suuntiin itälaajenemisen jälkeen, mutta miten muut eri itäisen EU:n maat ovat kehittyneet? Haastateltavana on valtio-opin yliopistonlehtori Heino Nyyssönen Turun yliopistosta ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Tulkitaanko EU:n koronaelvytyspakettiasiassa EU:n sääntöjä huolestuttavan paljon, Kaarlo Tuori?

por YLE Areena

Minkälainen on demokratian tila EU:ssa ja miten viime aikojen kriisit ovat siihen vaikuttaneet. Miksi jäsenmaat on velvoitetut huomioimaan EU:n kokonaisedun omissa kannanotoissaan? Mitä eroa on käytännössä perustuslakivaliokunnan ja perustuslakituomioistuimen toiminnalla ja miten iso ongelma niissä on sen asian valvominen, ettei päivän politiikka vaikuta siihen, miten niissä perustuslakia tulkitaan? Ja millä perusteella on oikein, että jäsenmaat tulkitsevat EU-oikeutta esim. omissa perustuslakituomioistuimissan tai omassa perustuslakivaliokunnassaan. Haastateltavana on Helsingin yliopiston yleisen oikeustieteen emeritusprofessori Kaarlo Tuori ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella Twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Millä vauhdilla ympäristönäkökulmat ovat tulossa meidän politiikkaamme EU:sta, Juhani Damski?

por YLE Areena

EU vaikuttaa monin tavoin siihen, miten ympäristöasioita Suomessa hoidetaan. Mutta miten hidasta on se, kun valkoposkihanhitilannetta yritetään ratkoa Suomessa ja EU:lla on säädöksensä asiaan liittyen? Ja miten tehokkaasti EU:n kaivosjätedirektiivi auttaa rajaamaan kaivostoiminnan aiheuttamia ympäristövahinkoja? Ja minkälaisia ympäristöä suojelevia vaikutuksia on suunnitteilla niiden rahojen käyttöön, joita Suomeenkin on mahdollisesti tulossa EU:n elvytyspaketista? Haastateltavana on ympäristöministeriön kansliapäällikkö Juhani Damski ja toimittajana on Maija Elonheimo. Haastattelu on tehty 23.4. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Minkälaisissa tapauksissa valtioiden velkaantuminen on nyt hyvä asia, Patrizio Laina?

por YLE Areena

Miten huolissaan kannattaa olla EU-maiden tämänhetkisestä velkaantumisesta? Milloin velkaantuminen kannattaa lopettaa? Kannattaisiko valtion velkoja antaa anteeksi? Ja jos kannattaa, niin millä tavoin? Ja mihin asioihin suunnattu ja miten tehty elvytys olisi nyt kaikkein hyödyllisintä talouden kehityksen suhteen? Tukia innovointiin yrityksille, vai jotain muuta? Haastateltavana on STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Kuinka Britannia on valloittamassa paikkansa maailmassa Brexitin jälkeen, Markku Keinänen?

por YLE Areena

Kun Britannian talous syöksyi G7-maista eniten alas viime vuonna, niin tänä vuonna on ennustettu, että sen talous nousee G7-maista nopeimmin. Mutta mistä tämä saattaa johtua? Ja kun me emme vielä voi tietää tarkasti, miten brexit vaikutti Britannian talouteen, niin voimmeko ennustaa sitäkään mikä brexitin taloudellinen vaikutus pitkällä tähtäimellä jatkossa on? Ja kuinka on mahdollista, että Britannia on jo tehnyt lähes samat kauppasopimukset kuin EU:kin, EU:n ulkopuolisten maiden kanssa ja toimeliaana on tekemässä niitä lisää, vaikka ennustettiin, että näiden neuvottelujen polku tulee olemaan hyvin pitkä ja kivinen. Ja miten todennäköistä on, että Skotlanti saattaa erota Britanniasta ja liittyä EU:hun? Haastateltavana on Suomen Lontoon suurlähettiläs Markku Keinänen ja toimittaja on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Miksi Tanska porskuttaa taloudellisesti niin hyvin, Vesa Vasara?

por YLE Areena

Miksi Tanska menestyy taloudellisesti niin hyvin? Ja miten sen maatalous voi olla niin kannattavaa? Ja entä minkälaista turvapaikkapolitiikkaaTanska on ajamassa? Ja miksi Tanskassa ollaan niin todella isosti kiinnostuneita USA:n politiikasta? Ja minkälaista politiikka se haluaa EU:n harjoittavan? Haastateltavana on Suomen Tanskan suurlähettiläs Vesa Vasara ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Eikö nykyinen EU:n koronaelvytyspaketti jääkään lajissaan viimeiseksi, Pentti Pikkarainen?

por YLE Areena

Onko elvyttäminen EU:n koronaelvytyspaketin avulla tehokasta? Miten paljon tässä EU:n koronaelvytyspaketissa oli kyse Saksan ja Ranskan pankkien pelastamisesta? Ja miten todennäköistä on, että nykyisen elvytyspaketin jälkeen tullaan ehdottamaan uusia paketteja? Entä miten tämän elvytyspaketin suhteen Suomessa kannattaisi toimia? Ja miten elvytyspaketin yhteydessä kannattaa suhtautua turvallisuuspoliittisiin näkökulmiin? Ja onko nyt aivan liian aikaista sanoa, oliko brexit Britannialle taloudellisesti hyvä vai huono ratkaisu? Haastateltavana on työelämäprofessori Pentti Pikkarainen Oulun yliopiston kauppakorkeakoulusta ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella Twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Miten puolueiden kannatus muuttuu korona-ajan pitkittyessä, Mika Aaltola?

por YLE Areena

Kriisin hetkiä usein käytetään hyväksi siten, että kriisin varjolla saadaan läpi asioita, joiden läpimeno muuten ei välttämättä onnistuisi. Miten tämä ilmiö nyt näkyy EU:ssa? Ja kuinka pandemioiden aikana yhteiskuntien ilmapiiri on yleensä muuttunut? Mitä kehitysvaihetta elämme nyt ja mihin suuntaan saatamme olla menossa? Entä mihin suuntaan poliittisten puolueiden kannatus todennäköisimmin kehittyy korona-ajan pitkittyessä? Ja mistä asioista kulloinenkin kehitys voi johtua? Haastateltavana on Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola. Toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella Twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Brysselin kone. Miksi portugalilaiset ovat niin EU-myönteisiä, Timo Riiho?

por YLE Areena

Miten entinen suuri siirtomaavalta Portugali on sopeutunut nykyiseen rooliinsa EU-jäsenenä? Ja miksi sisäpolitiikka Espanjassa ja Portugalissa on niin erilaista, vaikka nämä maat ovat muuten niinkin samantapaisia? Ja onko Portugalin suhteella entiseen siirtomaavaltaansa Brasiliaan lopulta mitään merkitystä, kun EU:n ja Brasilian suhteita mietitään? Haastateltavana on Helsingin yliopiston iberoromaanisten kielten emeritusprofessori Timo Riiho. Toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Haluavatko kunnat EU:lta mitään muuta, kuin mahdollismman vähän niitä velvoitavia asioita, Ulla Karvo?

por YLE Areena

Noin 50-60 prosenttia Suomen kunnissa päätettävistä asioista tulee jollain tavalla EU:sta. Mutta minkälaisia asioita Suomen Kuntaliitto loppujen lopuksi ajaa lobatessaan omia näkökulmiaan EU:lle Brysselissä? Ja miksi kunnat haluavat olla mukana vaikuttamassa EU:n päätöksiin, kun valtiot jo tuovat EU:hun valtioiden näkökulmaa? Ainakin Kuntaliitto on huolissaan siitä, määräytyykö niille mahdollisesti uusia velvoitteita EU-säädösten kautta ja jos määräytyy, mistä saadaan rahaa niiden velvoitteiden hoitamiseen. Mutta mitä isoja kuntien talouteen mahdollisesti vaikuttavia hankkeita EU:ssa on nyt juuri kehitteillä? Haastateltavana on Suomen Kuntaliiton Brysselin toimiston johtaja Ulla Karvo, ja toimittajana Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Näkyvätkö EU:n tasa-arvoa tukevat direktiivit ja tavoitteet mitenkään kunnissa?

por YLE Areena

Miten EU:n vaikutus näkyy kunnissa? Kun tasa-arvo on yksi EU:n arvioista, niin huomaako sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumisen mitenkään kuntien päätöksenteossa? Mikä vaikutus EU:n hankintadirektiivillä on ja voi olla naisten asemaan, kun kyseinen direktiivi vaikuttaa kuntien hankintojen ja kilpailutusten pelisääntöihin? Ja voidaanko naisten tasa-arvo ottaa huomioon silloin, kun mietitään minkälaisiin projekteihin EU:n rakennerahoja ja elvytyspaketin jaetaan? Ohjelmassa keskustelemassa ovat valtiovarainministerin EU-asioista vastaava erityisavustaja Riikka Pakarinen Keskustasta, kansanedustaja Riikka Slunga-Poutsalo Perussuomalaisista, Puoluejohdon erityisavustaja Elisa Tarkiainen Kokoomuksesta ja SDP:n poliittisen valmistelun päällikkö Kaisa Vatanen. Mukana keskustelussa kommentoimassa ja esittämässä kysymyksiä on myös Eurooppanaiset ry:n jäseniä. Ohjelman toimittaja on Maija Elonheimo Ohjelmasta voi keskustella myös twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone

Miksi puolueet eivät halua selittää kunnolla EU-kantojaan, Tapio Raunio?

por YLE Areena

Onko se järkevää EU-politiikan avoimuuden kannalta Suomessa, että EU-asioita käsittelevän suuren valiokunnaan kokoukset ovat suljettuja, eivätkä ulkopuoliset pääse niitä seuraamaan. Myöskään niiden kokouksien pöytäkirjatkaan eivät ole kovin yksityiskohtaisia. Ja olisiko hallituksen ollut syytä tuoda jo kesällä avoimemmin ja aktiivisemmin esiin asioista elvytyspaketista ja keskusteluttaa myös kunnoilla eduskuntaa niistä? Ja entä miksi puolueet eivät halua selittää selkeästi ja tarkkaan omia EU-kantojaan? Haastateltavana on valtio-opin professori Tapio RaunioTampereen yliopiston politiikan tutkimuksen laitokselta ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Miksi et enää vastusta Suomen EU-jäsenyyttä, Tapio Bergholm?

por YLE Areena

Minkälaista oli vastustaa EU:hun liittymistä, silloin kun asiasta keskusteltiin ja siitä äänestettiin vuonna 1994. Silloin lopulta 57% äänestäneistä kannatti liittymistä, mutta ratkaisivatko tämän äänestyksen tuloksen lopulta maanviljelijöiden äänet, median suhtautuminen vai SAK:n kanta asiaan? Haastateltavana on Itä-Suomen yliopiston dosentti Tapio Bergholm, joka kuului itse siihen pieneen vähemmistöön sosiaalidemokraateista, joka vastusti EU:hun liittymistä. Mutta kannattiko Tapio Bergholmin mielestä nykytiedon valossa EU:hun menoa vastustaa, tai liittyä siihen, tai kannattaisiko siitä nyt erota? Ohjelman toimittaja on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi Keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone

Miksi EU on juuri nyt niin kiinnostunut Venäjän tilanteesta, Jussi Lassila?

por YLE Areena

Miltä Venäjän tilanne on vaikuttanut, ja miten iso merkitys on ollut Navalnyin toiminnalla. Mitä oppositiot Venäjällä haluavat? Mistä syistä Putinin suosio laskenut paitsi Venäjällä myös EU:ssa? Miten samanlaista on jo nykyään esimerkiksi helsinkiläisen hipsterin ja moskovalaisen hipsterin suhtautuminen asioihin? Ja mitä Venäjä eniten pelkää EU:ssa? Haastateltavana on vanhempi tutkija Jussi Lassila Ulkopoliittisesta instituutista ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Miksi EU:n koronaelvytyspaketti on hyvä asia, Ville Niinistö?

por YLE Areena

Miksi koronaelvytyspaketti on hyödyllinen EU:lle ja Suomelle? Miten koronaelvytysrahat olisi kannattanut jakaa? Miksi EU:lle olisi hyvä saada lisää omia varoja? Minkälainen voisi olla EU:n yhteinen pakolaispolitiikka? Ja miten koronarokotteiden jakaminen EU:ssa maiden välillä etenee? Haastateltavana on europarlamentaarikko Ville Niinistö ja toimittajana Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone

Onko EU:n olemassaoloa kohtaan kriittiselle tutkimukselle tilaa Suomessa juuri missään, Teivo Teivainen?

por YLE Areena

Miten tiedemaailman ja sen rahoituksen rakenteet vaikuttavat siihen, missä rajoissa meillä voi tehdä EU-kriittistä tutkimusta? Minkälaista tutkimusta EU:n myöntämillä isoilla horisonttirahoilla voi tehdä ja mitä ei? Miten ongelmallinen eurobarometri on tutkimusmenetelmänä? Ja minkälaisia kysymyksiä EU:ssakin tieteen etiikassa tällä hetkellä on? Haastateltavana on Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen ja toimittajana Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Miten hankala oli EU:n alkuvaihe juuri keskenään sotineiden maiden projektina, Jari Eloranta?

por YLE Areena

Miksi juuri Eurooppa on alun perin on saanut niin lujan taloudellisen aseman. Ja miten vahvasti protektionistinen eli omia sisämarkkinoitaan suojaava ja myös kansallisvaltioiden asemaa turvaamaan pyrkivä yhteisö oli vuonna 1952 perustettu Euroopan hiili ja teräsyhteisö, josta sittemmin kehittyi EU. Ja onko EU itse asiassa juuri koskaan ollut globaalissa mittakaavassa arvojohtaja. Ohjelmassa haastateltavana on talous- ja sosiaalihistorian professori Jari Eloranta Helsingin yliopistosta ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Miten jännittävä viime ajat ovat olleet EU:n talouspolitiikan kannalta, Antti Ronkainen?

por YLE Areena

Miten isosti EU on luopunut itselleen aiemmin tärkeistä asioista hoitaakseen talouttaan tänä vuonna? Ja miltä talouspolitiikan jatko näyttää nyt kun Saksa on muuttanut talouspoliittista linjaansa ja Brexit on myös muuttanut valtakuvioita EU:ssa? Ja millä tavoin EKP:n pääjohtajan Christine Lagarden toiminta eroaa hänen edeltäjänsä Mario Draghin tavasta toimia ja viestiä asioista. Ja onko tosiaan viime vuosi ollut niin jännittävä talouspoliittisesti, että olemme eläneet politiikan tutkijoiden joulua jo etuajassa. Haastateltavana on väitöskirjatutkija Antti Ronkainen Politiikan ja talouden tutkimuksen laitokselta Helsingin yliopistosta ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone

Miksi nykyinen EU-maiden välisten rahallisten tukien lisääntyminen on turmiollista, Sari Essayah?

por YLE Areena

Mitä ongelmia on siitä voi seurata, että rahallinen tuki EU maiden välillä tuntuu olevan lisääntymässä? Ja entä siitä, kun EU:n rahoituskehys eli EU:n budjetti neuvoteltiin samalla kuin EU:n 750 miljardin euron koronaelvytyspaketti. Ja mitä riskejä siinä voi piillä Suomelle, kun Suomi vähän aikaa sitten hyväksyi pankkien kriisinratkaisurahaston aikaistetun käyttöönoton? Entä mikä poliittinen kuvio on sen takana, että EU haluaa lisää omia varoja käyttöönsä? Ja mitä siitä voi seurata? Haastateltavana on Kristillisdemokraattien puheenjohtaja ja entinen europarlamentaarikko Sari Essayah ja toimittajana Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone

Miksi EU-maista Puolan ja Unkarin tekemiin loukkauksiin oikeusvaltioperiaatetta vastaan suhtaudutaan ankarimmin, Allan Rosas?

por YLE Areena

Voisiko koko oikeusvaltioperiaateen noudattamisen valvonnan EU:ssa hoitaa vain Euroopan unionin tuomioistuimen kautta riittävän isojen sakkojen maksatusten uhalla, jos maat ei muuten suostu noudattamaan oikeuvaltioperiaateetta? Nythän Unkari ja Puola ovat tähän asti estäneet EU:n 7 vuotisen budjetin ja 750 miljardin euron elpymispaketin etenemisen, koska ne vastustavat kokonaisuuteen kuuluvaa uutta järjestelmää jossa oikeusvaltiorikkomukset vähentävät niitä rahoja, joita maa EU:lta saa. Ja mikä on Suomen tilanne sen suhteen, onko rikosten uhrien kannalta oikein, että meillä rikoksista tuomitaan lievempiä rangaistuksia kuin monissa muissa EU-maissa Ja olemmeko EU:n koronaelvytyspaketin myötä siirtyneet EU:ssa sääntöjen noudattamisesta sääntöjen tulkintojen tielle. Haastateltavana on Euroopan unionin tuomioistuimen entinen pitkäaikainen suomalaisjäsen Allan Rosas ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella Twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone

Miten paljon EU tukee nyt Italian taloutta, Pekka Korpinen?

por YLE Areena

Miten paljon Italialla on velkaa ja paljonko velan määrä tulevaisuudessa tulee nousemaan? Millä kaikilla tavoin ja kuinka isolla summalla EU nyt tukee Italian taloutta ja miltä tilanteen kehitys näyttää tästä eteenpäin. Ja miten Italiassa suhtaudutaan EU:hun? Haastateltavana on valtiotieteen tohtori Pekka Korpinen ja toimittajana Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella Twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Miksei EU:lla ole yhteistä laajaa ja kattavaa varmuusvarastointia kriisien varalle Niklas Nováky?

por YLE Areena

Miten koronan hoito on näyttänyt kriisivalmiutta ajatellen? Mihin suuntiin kriisivalmiuden ja huoltovarmuuden hoitaminen EU:ssa todennäköisimmin ovat kehittymässä? Mitkä ovat ne ja asiat, joihin huoltovarmuuteen kiinnitetään huomiota ja mihin nyt pitäisi kiinnittää enemmän huomiota? Haastateltavana on EU:n ulko-, turvallisuus ja puolustuspolitiikan tutkija Niklas Nováky Wilfried Martens Centre for European Studies ajatuspajasta ja toimittaja on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella Twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Miten iso uhka jihadismi on EU-alueelle, Antti Paronen?

por YLE Areena

Mitä jihadistit EU-alueelta loppujen lopuksi haluavat? Miksi heidän tekemänsä terrori-iskut iskut kohdistuvat juuri sinne mihin ne kohdistuvat? Ja miltä tulevaisuus näiden terrori-iskujen suhteen vaikuttaa? Haastateltavana on Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti Antti Paronen ja toimittajana on Maija Elonheimo.

Miksi Ranska on jatkuvasti niin innostunut EU:sta, Louis Clerc?

por YLE Areena

Miksi Ranskan EU politiikka on ollut niin vakaata? Ja niin minkälaiset ovat Ranskan ja Saksan suhteet? On sanottu, että yksi tärkeä syy EU:n olemassaoloon on ollut estää Ranskaa ja Saksaa sotimasta keskenään. Nykyään ne kuitenkin yhdessä käyttävät isoa valtaa EU:ssa. Miksi Ranska ei halunnut aikoinaan ottaa Britanniaa EU:n jäseneksi ja miten rennosti se nyt suhtautuu Britannian EU-eroon? Ja minkälainen on nyt Ranskan sisäpoliittinen tilanne ja kuinka poliittiseen keskusteluun on vaikuttanut se, että puolueiden johtajat ovat niin isossa roolissa puolueissaan ja iso osa poliittista keskustelua käydään sosiaalisessa mediassa tai esimerkiksi keltaliivit vaikuttavat poliittisesti paljon perinteisten puolueiden ulkopuolella? Haastateltavana on poliittisen historian professori Louis Clerc Turun yliopistosta ja toimittajana Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteellla #brysselinkone.

Miten hankalia asioita EU:lle ovat brexit, elvytyspaketti ja oikeusvaltioperiaate, eurooppaoikeuden professori Jukka Snell?

por YLE Areena

Mitkä ovat nykyiset ja todennäköisesti tulevaisuudessa isoimmat ongelmat brexitin neuvottelujen suhteen Britanniassa ja EU:ssa. Ja onko EU:n elvytysvälineen ja sen soveltamisen suhteen olemassa oikeudellisia ongelmia ja minkälainen on oikeusvaltioperiaatteen soveltamisen tilanne EU:ssa nyt. Haastateltavana on eurooppaoikeuden professori Jukka Snell Turun yliopistosta ja toimittajana Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella Twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone

Onko EU:n juurikaan kiinnostunut maaseutunsa kohtalosta, Hilkka Vihinen?

por YLE Areena

Mikä vaikutus EU:lla on jäsenmaiden ja maaseutuihin. Ja miten kauan meni, ennekuin alettiin ottaa huomioon, että EU:n maatalouspolitiikka vaikuttaa myös EU:n maaseutuun. Ja kun maatalouspolitiikalla on haluttu saada aikaan yhä isompia maatiloja, niin miten se sopii yhteen sen kanssa, että osin EU:ssa tarkoitus on myös saada aikaan elävää maaseutua? Ja miten esim. nykyinen eläinten oikeuksia painottava ajattelu tulee muuttamaan maatalouspolitiikkaa ja myös maaseutua ja miten pitkä aika näihin isoihin politiikan painopistemuutoksiin yleensä menee? Haastateltavana on politiikan tutkija tutkimusprofessori Hilkka Vihinen Luonnonvarakeskuksesta ja toimittajana on Maija Elonheimo.

Miten vakaat ovat nyt EU:n ja Venäjän suhteet, professori Tuomas Forsberg?

por YLE Areena

Minkälaiset ovat nyt EU:n ja Venäjän suhteet, ja miten paljon näihin suhteisiin heijastuu vielä Neuvostoliiton hajoamisen ajat 90-luvulla? Mikä merkitys on valtionjohtajien henkilökohtaisilla maiden väliseen politiikkaan? Ja voidaanko sanoa, että valtioilla olisi tunteita? Ja jos on, niin miten ne vaikuttavat maiden ulkopolitiikkoihin? Mitä maita Venäjä pitää EU:ssa ja muualla ystävinään ja mitä ei? Ja miten se tilanne on kehittynyt? Haastateltavana on Helsingin yliopiston Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtaja professori Tuomas Forsberg. Toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella Twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Miksi Alankomaiden EU-politiikka on nyt niin tiukkaa, politiikan tutkija Pasi Saukkonen?

por YLE Areena

Miksi Alankomaiden EU-politiikka on nyt niin tiukkaa, että hollantilaiset ja etenkin heidän pääministerinsä Mark Rutte tuntuvat olevan kaikkein kriittisimpiä EU:n elpymisrahaston ja jäsenmaiden keskinäisten maksatusten suhteen. Miksi Alankomaiden rooli ja käyttäytyminen EU:ssa on selvästi muuttunut viime aikoina? Ja minkälainen tilanne Alankomaissa nyt on poliittisesti, nyt kun seuraavat vaalit on siellä odotettavissa vajaan puolen vuoden päästä? Haastateltavana on politiikan tutkija Pasi Saukkonen, joka on dosentti Helsingin yliopistossa ja Jyväskylän yliopistossa. Toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Millaista on ollut Ruotsin suhtautuminen EU:hun ja euroon, Mikko Majander?

por YLE Areena

Miksi Ruotsi ei ole ottanut käyttöönsä euroa ja miten todennäköistä on, että se vielä joskus aikoo liittyä euromaiden joukkoon? Miksi Ruotsissa keskustelu EU-asioista ei ole kovin vilkasta? Miten Suomen ja Ruotsin suhtautuminen EU:hun on eronnut ja eroaa toisistaan, ja millaista keskustelua ennen Ruotsin liittymistä EU:hun vuonna 1995 liittymisestä Ruotsissa käytiin? Haastateltavana on Mikko Majander, joka on Helsingin yliopiston poliittisen historian dosentti ja joka työskentelee tutkijana ajatushautomo Magmassa. Toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Miksi ei EU:n elvytyspaketin vaikutuksista ole tehty kunnon laskelmia, Matti Virén?

por YLE Areena

Miksi ei EU:n elvytyspaketin vaikutuksista ole tehty kunnon laskelmia, vaikka periaatteessa tekniikat niiden laskelmien tekemiseen ovat olemassa? Ei komissiossa eikä Suomessakaan? Ja jos Suomi antaa rahaa Italialle, niin miten suuri tai pieni osa siitä mahdollisesti palautuu Suomeen suoraan italialaisina ostoina ja välillisesti vaikka Saksan kautta? Ja jos kuitenkin olisi todennäköistä, että ajan myötä EU saa lisää valtaa, niin miksi kuitenkin kannattaisi vielä jarrutella ennen kuin lisätään esim. maiden välisiä tulonsiirtoja? Haastateltavana on taloustieteen emeritusprofessori Matti Virén Turun yliopistosta. Ohjelman toimittaja on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.